Kasvikset - POLKU


Teema 3 - Vihannekset, juurekset, hedelmät & marjat


Kasvikset

Kasvitieteellisen määritelmän mukaan kasviksilla tarkoitetaan ravintona käytettäviä meheviä kasvinosia. Erilaiset vihannekset, juurekset, peruna, marjat, hedelmät ja sienet ovat kaikki kasviksia.

Kasvisten suku on monimuotoinen, eikä ole olemassa yhtä oikeata määritelmää siitä, miten kasvisten suku jaotellaan.

Huom! Puolen kilon eli kuuden kourallisen kasvissuositukseen luetaan mukaan perunaa lukuun ottamatta kaikki muut kasvikset eli vihannekset, sienet, marjat ja hedelmät. Perunaa ei sisällytetä puolen kilon kasvissuositukseen, koska sillä on oma lohkonsa ruokaympyrässä.

Kasvikset jaetaan käyttötarkoituksensa mukaisesti vielä pienempiin ryhmiin.



Juurekset

Juurekset ovat kaksivuotisia kasveja, jotka kasvattavat juuren ensimmäisenä vuonna ja kukkivat seuraavana vuonna. Juurekset nostetaan maasta yleensä kylvämistä seuraavana syksynä. Niistä ravinnoksi käytetään juuren, varren tai alkeisvarren turvonnut osa. Juureksia kasvatetaan suomessa paljon ja niitä löytää myös monien kotipuutarhoista. Yleisimpiä juureksia suomessa ovat porkkana, lanttu ja punajuuri. Muita suomalaisille tuttuja juureksia ovat palsternakka, nauris, mukula- ja juuriselleri, retiisi ja retikka.

Juurekset ovat ravintorikasta syötävää ja sisältävät paljon mm. vitamiineja ja kuituja. Kuitupitoisuuden ansiosta ne täyttävät vatsaa hyvin ja pitävät nälkää loitolla vähällä energiamäärällä.

Juuresten käyttämisessä etuina ovat korkea kotimaisuusaste, edullisuus, hyvä säilyvyys, ravintoarvot, maku ja monikäyttöisyys.



Marjat ja hedelmät

On jo pitkään tiedetty, että marjoilla ja hedelmillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Ravitsemussuosituksissa korostetaan niiden tärkeyttä, sillä ne sisältävät monipuolisesti kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita sekä polyfenoleja. Marjat ja hedelmät ovat ravintotieheitä, eli ne sisältävät vain vähän energiaa, mutta runsaasti ravitsemuksellisesti tärkeitä aineita. Käytetyimpiä suomalaisia marjoja ovat mustikka, mansikka, vadelma, puolukka, erilaiset herukat, tyrni ja karpalo.

Hedelmille tyypillinen piirre on, että siemenet sijaitsevat syötävän osan sisällä. Marjoihin verrattuna, hedelmät sisältävät enemmän fruktoosia, eli hedelmäsokeria. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena runsaasti marjoja, mutta omena on ainoa kaupallisesti merkittävä hedelmämme. Muita tuttuja kotimaisia hedelmiä ovat päärynät, luumut ja kirsikat.


Mistä tunnistaa kypsän hedelmän?

  • Lajille tyypillinen väri
  • Siemenet ovat tummia
  • Kivellisen hedelmän kivi irtoaa helposti
  • Sopivan pehmeä hedelmänliha
  • Lajikkeelle ominainen maukas maku


Kasvisten määrittely käyttötarkoituksen mukaan

Vihanneshedelmät mm. tomaatit, kurkut, paprikat, kesäkurpitsat, munakoisotsyötävät osat hedelmien tapaisia à siemenet syötävän osan sisällä. Eivät niin makeita kuin hedelmät
juureksetmm. porkkana, lanttu, nauris, punajuuri, retiisi kasvit, joiden syötävä osa juurta tai verson alaosaa
perunat
tärkkelyskasvi, josta syödään maavarren mukulat
lehtivihanneksetmm. salaatit, yrtit, pinaatti, mangoldi
muut vihanneksetmm. maissi, raparperi, lehtiselleri, artisokka, parsa
sipulitmm. keltasipuli, valkosipuli, punasipuli, ruohosipuli
kaalitmm. keräkaali, kyssäkaali, ruusukaali, lehtikaali
sienet
eivät sinänsä ole kasveja, sillä eivät yhteytä eivätkä tuota mitään
marjatmm. mansikka, mustikka, herukat, karviaiset
hedelmätmm. omena, päärynä, luumu, appelsiini, banaani siemenet syötävän osan sisällä



LÄHTEET:

Kasvikset - Kasvisten määrittely​​​​​​​

Yle - Juurekset