Palautuminen työaikana - POLKU

Teema 4 - Tunne työminäsi

Työn imu

Työn imu on positiivinen tunne- ja motivaatiotila työssä. Työn imussa oleva työntekijä lähtee yleensä hyvillä mielin töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imu on jo sinällään arvokas ja tärkeä kokemus. Sillä on monia myönteisiä seurauksia työntekijälle itselleen, hänen muulle elämälleen ja työyhteisölle niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Työn imua kokevat työntekijät ovat aloitteellisia ja uudistushakuisia. He ovat sitoutuvia työhönsä, ovat avuliaita ja tartuttavat työn imua ympärilleen. Työn imulla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen, työn imussa olevat kokevat myös työn parantavan elämänlaatua ja ovat onnellisempia kuin muut työntekijät.

Työn imu ei tarkoita kuitenkaan sitä, että työnteko olisi pelkästään kivaa. Työn imua voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa, eikä se ole harvinainen ilmiö. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yli 65% suomalaisesta työntekijästä kokee työn imun piirteitä vähintään kerran viikossa.

Työn imu koostuu kolmesta hyvinvoinnin ulottuvuudesta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

• Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta.
• Omistautuminen koostuu merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä sekä työn haasteellisuudesta.
• Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu työn äärellä kuin huomaamatta ja työstä irrottautuminen voi tuntua vaikealta.

Työn imua voi kokea, kun

• on kokemus, että tulee kuulluksi, ja työntekijän ajatuksia ja mielipiteitä arvostetaan.
• ihmiset ovat täysin mukana työrooleissa, jotka sopivat yhteen heidän itsensä kanssa ja sen kanssa, mitä he haluavat tehdä ja millaisia haluavat olla.
• tehtävät ovat riittävän selkeät – työn imu mahdollistuu, kun henkilö tietää oman vastuun, tehtävät, valtuudet ja aikataulun työssä.
• panostetaan sellaisiin tehtäviin, joilla on oikeasti merkitystä - työntekijä tietää, että hänen tekemällään työllä on tarkoitus.
• voi sallia itselleen kokea työn imua yksin tai yhdessä työkavereiden kanssa. Kun vuorovaikutus työkavereiden kanssaan toimii, se edesauttaa ja palkitsee molempia osapuolia – työskentely on silloin mukavaa.

Työn imu koostuu kolmesta hyvinvoinnin ulottuvuudesta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

• Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta.
• Omistautuminen koostuu merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä sekä työn haasteellisuudesta.
• Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu työn äärellä kuin huomaamatta ja työstä irrottautuminen voi tuntua vaikealta.

Työn imua voi kokea, kun

• on kokemus, että tulee kuulluksi, ja työntekijän ajatuksia ja mielipiteitä arvostetaan.
• ihmiset ovat täysin mukana työrooleissa, jotka sopivat yhteen heidän itsensä kanssa ja sen kanssa, mitä he haluavat tehdä ja millaisia haluavat olla.
• tehtävät ovat riittävän selkeät – työn imu mahdollistuu, kun henkilö tietää oman vastuun, tehtävät, valtuudet ja aikataulun työssä.
• panostetaan sellaisiin tehtäviin, joilla on oikeasti merkitystä - työntekijä tietää, että hänen tekemällään työllä on tarkoitus.
• voi sallia itselleen kokea työn imua yksin tai yhdessä työkavereiden kanssa. Kun vuorovaikutus työkavereiden kanssaan toimii, se edesauttaa ja palkitsee molempia osapuolia – työskentely on silloin mukavaa.

Kaikki eivät koe työn imua ja monien työn imu voisi olla myös nykyistä selvästi korkeammalla tasolla. Työssä kuormitutaan, uuvutaan ja kamppaillaan terveysongelmien kanssa, mikäli riittäviä voimavaroja ei ole. Työholisteille puolestaan tyypillistä on suhtautua pakkomielteisesti työhön ja kuormittaa itse itseään kohtuuttomalla työskentelynmäärällä ja liian vähäisellä palautumisella. Työn imun selkeänä vastakohtana voidaan pitää työhön kyllästymistä ja leipääntymistä. Työn imun vastakohdat ja työssä huonosti voimisen erilaiset muodot edellyttävät huomiota organisaatioissa, koska ne aikaansaavat kärsimystä ja monenlaisia haittavaikutuksia työtoiminnalle ja koko työyhteisöille.

On kuitenkin tärkeä tunnistaa, ettei työn imu ja työholismi tarkoita samaa. Työn imun ja työholismin eroja on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Motivaatio työssä

Työn mielekkyys perustuu siihen, mitä työ itselle merkitsee ja mitä odottaa työltä. Työhön kohdistuvan motivaation taso saattaa vaihdella usein. Motivaatioon saattaa vaikuttaa oma vireystila, tilanne henkilökohtaisessa elämässä, kokemus omasta ammattitaidosta tai kiireinen tilanne töissä.

Motivaatio määritellään tilaksi, joka määrää, miten ihminen toimii ja mihin hänne mielenkiintonsa on suuntutunut. Motivaatio jaetaan sisäiseen ja ukoiseen motivaatioon.

Sisäinen motivaatio

• Motivaation lähde on sisäisesti syntynyt
• Toiminta on omatahtoista ja voi olla oma-aloitteista
• Tekeminen on sellaista, mitä henkilö voisi tehdä ilman palkkiota tai korvausta
• Sisäinen motivaatio on pitkäkestoista ja tekeminen itsessään tuntuu palkitsevalta

Ulkoinen motivaatio

• Motivaatio lähtee jostain muualta, kuin henkilöstä itsestään
• Motivaatio tekemiseen voi olla jokin palkinto, esim. rahapalkka
• Toiminta saattaa olla epämiellyttävää, mutta sitä tehdään palkinnon vuoksi
• Toimintaa ei olisi ilman tietoa ulkoisesta motivaation lähteestä
• Ulkoinen motivaatio ei yleensä ole pitkäkestoista

Vinkit motivaation säilyttämiseen töissä

• Älä pelkää epäonnistumista

Pelko epäonnistumisesta saattaa johtaa jopa siihen, ettei työtehtävää ikinä tule aloittaneeksi tai sen aloittamista lykkää jatkuvasti eteenpäin. Tämä voi lisätä stressiä ja henkistä pahoinvointia sekä laskea työn mielekkyyttä entisestään.

• Epämiellyttävä työtehtävä

Työnteko ei aina voi olla pelkkää iloa ja nautintoa. Toisinaan tulee tehtäviä, jotka vaikuttavat tylsiltä ja näin laskevat motivaatiota aloittaa. Ei myöskään kannata ajatella sitä, miten kauan työn tekoon kuluu aikaa. Tärkeää on tutustua tehtävään kunnolla ja aloittaa. Voit myös asettaa itsellesi osatavoitteita työn etenemiselle, jotta voit seurata miten työsi etenee ja edistyy.

• Laiskuus

Kaikilla on joskus päiviä, jolloin ei jaksaisi keskittyä tai ajatukset harhailevat muualla. Mielialoja ei voi etukäteen suunnitella, mutta jos mahdollista, niin suunnittele työpäiväsi sisältöä. Tee tärkeimmät tehtävät siihen aikaan päivästä, kun tiedät olevasi virkeimmilläsi ja aikaansaava. Älä myöskään pelkää pyytää apua ja tsemppiä työkavereilta!

• Väsymys ja stressi

Väsyneenä työteho ja -motivaatio ovat yleensä normaalia huonompia. Panosta siihen, että nukut riittävästi, tauotat työtäsi ja syöt säännöllisesti. Myös säännöllinen liikunta vaikka ulkoilmassa virkistää. Priorivoi ja keskity ajanhallintaan. Jos stressi kasvaa kohtuuttoman suureksi, ota se puheeksi töissä, kotona tai ystävien kanssa. Tee rentoutusharjoituksia.

• Liian suuri työtaakka

Jos työt kasaantuvat etkä millään ehdi tekemään kaikkea, vaikka kuinka yrität, on aika ottaa asia puheeksi työpaikalla. Opettele myös sanomaan ei ja tarvittaessa delegoimaan tehtäviä muille. Tee töitä tärkeysjärjestyksessä ja muista tauottaa työntekoa!

• Työympäristö

Ympäristö, jossa työtä tehdään, vaikuttaa myös motivaatioon. Pidä oma työpisteesi siistinä ja työvälineet kunnossa. Pukeudu työhön sopivalla ja itsellesi mieluisalla tavalla. Pidä valaistus, lämpötila ja työasennot sellaisina, että ne tukevat positiivisesti työntekoasi ja tekee olostasi mukavan. Mikäli työskentely-ympäristössäsi on asioita, joihin et pysty itse vaikuttamaan, ota asiat puheeksi esimiehen tai muiden asioista päättävien kanssa.

LÄHTEET:

Työterveyslaitos - Työn imu.

Terveysverkko - Motivaatio: https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/​​​​​​​