Palautuminen työaikana - POLKU
Teema 5 - Työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
Työ ei pelkästään ole haitallisesti kuormittavaa, vaan siihen liittyy paljon myös positiivisia piirteitä ja voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen on tärkeää, sillä se vähentää haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia. Työssä kuormittuminen syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Jos kuormituksen määrä on haitallisen suurta, se voi ilmetä käyttäytymisen muutoksina, tunnetasolla, muistivaikeuksina, työn hallinnan katoamisena sekä elimistön toimintahäiriöinä tai fyysisinä kipuina.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa puuttumaan tilanteeseen, jos työkuormitus on haitallisen suurta. Haitallisen työkuormituksen tilanteessa asia kannattaakin aina ottaa puheeksi esimiehen kanssa. Asiasta voi keskustella myös työkaverin, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa ja tarvittaessa pyytää heiltä tukea tilanteen esilletuomisen kanssa.
Fyysiset kuormitustekijät
Fyysistä kuormitusta työssä aiheuttavat muun muassa käsin tehtävät nostot ja siirrot, näyttöpäätetyö ja muu fyysinen rasitus, kuten staattiset ja muutoin hankalat työasennot. Haitallista fyysinen kuormitus on silloin, kun se aiheuttaa työntekijälle ylikuormittumista, liiallista väsymistä ja hidastaa elimistön palautumista kuormittumisen jälkeen.
Haitallisen fyysisen kuormituksen seurauksia ovat muun muassa
- kehon rakenteiden ja lihasten vauriot, jotka lisäävät tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä
- sairauspoissaolot
- työssä tapahtuvien virheiden lisääntyminen, laatupoikkeamat ja tuotannon häiriöt
- tehottomuus ja työn sujumattomuus
Myös omalla toiminnallaan työntekijä voi vaikuttaa siihen, ettei työn fyysinen kuormitus aiheuta vaaraa terveydelle tai jaksamiselle. Työturvallisuuslain mukaan se on myös työntekijän velvollisuus.
- Ota rohkeasti esille työpaikalla esiintyvät epäkohdat
- Noudata saamiasi ohjeita ja hyvää työergonomiaa
- Käytä työhön liittyviä koneita ja/tai välineitä asianmukaisella tavalla
- Huolehdi työn tauottamisesta
- Noudata terveellisiä elintapoja ja pidä kuntotasosi vähintään työstä selviytymiseen edellyttävällä tasolla
Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat ristiriitaa työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välillä. Psyykkiset kuormitustekijät liittyvät itse työhän ja työn sisältöön. Sosiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen muiden työkavereiden tai asiakkaiden välillä.
Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi
- usein toistuvat muutokset tai pitkään jatkuva epävarmuus
- työn epäselvät tavoitteet
- liiallinen työn määrä, jatkuva kiire
- itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja -ajassa
- työn siirtyminen vapaa-ajalle
- liian vähäinen työn määrä
- ei mahdollisuutta kehittyä tai kouluttautua
- toistuvat keskeytykset
- työstä saatavan palautteen puute
- yksintyöskentely
- heikko tiedonkulku ja organisoinnin ongelmat
- hankalat sosiaaliset suhteet työpaikalla tai epämiellyttävät tilanteet asiakkaiden kanssa
- epätasa-arvoinen kohtelu
Älä jää vaiti
Jatkuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät työssä lisäävät työstressiä sekä riskiä työuupumukseen ja sairaspoissaoloihin. Ne myös heikentävät elämänlaatua ja vähentävät työperäistä mielihyvää. Jos koet toistuvasti ja häiritsevän paljon kuormitustekijöitä, on tärkeää, ettei asian kanssa jää yksin.
Muista
- Mikäli koet ettet selviydy työstäsi, ota asia puheeksi esimiehen kanssa
- Jos voimavarasi ovat vähissä, hakeudu työterveyshuoltoon
- Huolehdi omista elintavoistasi: syö säännöllisesti ja laadukkaasti, pidä kunnostasi huolta ja nuku riittävästi
- Tauota työtä ja pidä huoli työhön liittyvästä ergonomiasta
LÄHTEET:
Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus.
Työturvallisuuskeskus. Psykososiaalinen kuormitus.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu - Fyysinen kuormitus: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus
