Unen aikainen palautuminen - POLKU

Teema 1 - Uni ja nukkuminen

Uni on kokonaishyvinvoinnin kannalta ehkä jopa tärkein yksittäinen tekijä. Uni mahdollistaa palautumisen niin työstä kuin vapaa-ajan kuormitustekijöistä. Unen aikana aivot järjestävät asioita uudelleen, ja kudokset uusiutuvat (esim. treenin aiheuttava kehon hajottava tila korjaantuu levon aikana). Unenaikana myös kehon stressihormonitasot laskevat, eli elimistö pääsee fysiologisesti lepotilaan. Lähes kaikki mitä arjessa teemme vaikuttaa siihen millaista unta nukumme. Kaikki terveyttä edistävät elämäntavat, riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto edistävät myös untamme.

Elämäntavat vaikuttavat unemme laatuun ja voivat siten aiheuttaa myös unettomuutta. Epäsäännöllinen unirytmi ja liiallinen kofeiinin tai alkoholin käyttö sekoittavat elimistön sisäistä kelloa aiheuttaen herkästi unettomuutta. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on myös iso tekijä unettomuuden taustalla.

Jotkut unettomuutta aiheuttavista asioista ovat kuitenkin sellaisia, joita nyky-yhteiskunnassa on miltei mahdoton välttää. Epäsäännölliset työajat, työelämän kiristyneet vaatimukset ja kasvava ärsykkeiden määrä. Unettomuus onkin monelta kannalta modernin yhteiskunnan tuoma ongelma.


Unen ja nukkumisen haasteet


Ihmisen biologinen evoluutio ei ole pysynyt perässä yhteiskuntamme kehityksessä. Luonnon sijaan ihmisen luontaisen uni-valverytmin on sekoittanut ihmisten itse luoma rakennettu ympäristö, joka mahdollistaa valoisuuden ja tehokkaan toiminnan läpi vuorokauden. Olemme siirtyneet 24/7 -aikaan, joka asettaa valtavia haasteita hyvinvoinnille ja riittävälle palautumiselle.


Univaje vaikuttaa negatiivisesti muun muassa oppimiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja mielialaan. Sillä on huonoa vaikutusta myös ruokavalintoihin, ruuansulatukseen ja rasva-aineenvaihduntaan sekä vastustuskykyyn. On myös tutkittu, että pitkään kestänyt univaje heikentää insuliinin vaikutusta verensokeriin, mikä altistaa aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen.

Univajeen seurauksena


  • Aivotoiminta kärsii, minkä seurauksena esim. keskittymisongelmat, muistiongelmat, stressinhallinnan vaikeus
  • Aineenvaihdunta heikkenee
  • Stressihormonien eritys lisääntyy
  • Suoliston toiminta heikkenee
  • Immuunijärjestelmän toiminta häiriintyy


Tarvittava unen määrä


Tarvittavan unen määrä vaihtelee yksilöllisesti. Keskiarvojen mukaan useimmat nukkuvat vuorokaudessa 7–8 tuntia. Toiset selviävät jopa vain noin 6 tunnin unella, ja jotkut tarvitsevat yli 9 tuntia unta vuorokaudessa. Tärkeintä on, että olo on aamulla pirteä ja levännyt. Työnkuva ja vuorotyö saattavat aiheuttaa haasteita riittävään yöuneen ja palautumiseen. Ne ovat asioita, joihin emme ajallisesti välttämättä pysty itse vaikuttamaan. Siksi onkin tärkeä lähteä ensin pohtimaan, että mikä on mahdollista ja mihin voi itse vaikuttaa.


LÄHTEET:

Vehmanen - Uni huoltaa aivot: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/paremmat-unet-parempi-elamanlaatu

Kajaste. S. & Markkula, J. 2015. Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Tallinna: Raamatutrukikoda

Partonen - Unettomuus: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534&p_hakusana=unettomuus