Unen aikainen palautuminen - POLKU
Teema 5 - Uni-valverytmi
Päiväaikaisen väsymyksen yleisin syy on yleensä riittämätön yöuni.
Tilapäiset unihäiriöt kuuluvat elämään ja niitä esiintyy jokaisella. Laadukas ja riittävä uni on hyvinvoinnin ja terveyden yksi tärkeimmistä tekijöistä. Elimistö reagoi univajeeseen samoin tavoin kuin infektioon. Molemmissa tapauksissa elimistön immuunijärjestelmä aktivoituu. Jos henkilö nukkuu viikon ajan vain neljä tuntia yössä, tulehdusta välittävät aineet nousevat niin aivoissa kuin muuallakin elimistössä. Jatkuva univaje voikin johtaa ns. hiljaiseen tulehdukseen, jossa immuunijärjestelmä on kroonisesti aktiivinen. Tila ei välttämättä anna oireita, mutta se on yhteydessä moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään.
Yleisimpiä unihäiriöitä:
- Unettomuus
- Uniapnea
- Levottomat jalat
- Narkolepsia
- Parasomniat (unissakävely, unissapuhuminen, unenaikainen epänormaali käyttäytyminen tai liikehdintä)
Pitkään jatkuvan unihäiriön riskit:
- Päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen
- Tapaturmariskin kasvu
- Riski moniin sairauksiin kasvaa
- Aineenvaihdunnan hidastuminen
- Elämänlaadun ja toimintakyvyn heikkeneminen
- Painonnousu
Uni-valverytmi
Unen ajankohdan ja unen sisäisen rakenteen määrittelee sisäsyntyinen vuorokausirytmi, mutta myös hereillä ollessa kertyvä unipaine. Näistä kahdesta prosessista muodostuu jokaisen oma uni-valverytmi. Vuorokausirytmi on prosesseista määräävämpi ja se perustuu aivoissa sijaitsevan elimistön keskuskellon toimintaan. Keskuskello on kehomme tahdistin, mikä luo meille otolliset aikaikkunat, jolloin voimme nukahtaa uneen ja herätä unesta virkistyneenä. Keskuskello määrää myös tietyn kaavan mukaan vuorottelevia univaiheita. Osaan unihäiriöistä voi olla syynä myös uni-valverytmin häiriintyminen.
Uni-valverytmin häiriöitä:
- Viivästynyt unijakso
- Aikaistunut unijakso
- Kaamosunettomuus
- Epäsäännöllinen unirytmi
- Tahdistumaton unirytmi
- Vuorotyöunettomuus
- Aikaerorasitus
Uni-valverytmin häiriön oireita:
- Unettomuus
- Väsymys
- Liikaunisuus
Oireet johtuvat henkilön sisäisen kellon ja ympäristön ulkoisen aikataulun epätahdista.
Stressi ja uni
Stressi syntyy silloin, kun voimavarat ja vaatimukset ovat epätasapainossa. Ympäristön vaatimukset voivat olla joko liian korkeat tai liian matalat suhteessa omiin voimavaroihin. Tilanne saa aikaan epämiellyttäviä tunteita, kuten ahdistusta, jännittyneisyyttä sekä keskittymis- ja muistivaikeuksia. Jo lyhyt kestoinenkin stressi saattaa myös lisätä epäterveellisiä ruokailutottumuksia, alkoholin käyttöä ja tupakointia.
Stressireaktiossa myös unen kokonaisrakenne muuttuu. Erityisesti syvän unen osuus vähenee. Stressin pitkittyessä unen rakenteessa ilmenee masennukselle tyypillisiä muutoksia. Käyttäytymisen tasolla stressi ilmenee tyypillisesti nukahtamisvaikeutena, unen katkonaisuutena sekä aamuyön heräämisinä. Onkin hyvä muistaa, että unettomuus on yksi tyypillisimmistä stressin oireista. Tavallisesti uni korjaantuu, kun stressitilanteeseen löytyy ratkaisu ja stressi vähenee.
Joskus voi käydä niin, että unettomuus jää päälle, vaikka stressireaktiot vähenevät. Stressin aikana on saattanut kehittyä unettomuutta ylläpitäviä käyttäytymismalleja. Tällaisissa tapauksissa puhutaan toiminnallisesta eli psykofysiologisesta unettomuudesta. Useimmiten toiminnallista unettomuutta pitää yllä unettomuuden pelko. Uni onkin niitä harvoja elämän osa-alueita, joita ihminen ei kykene järjellään hallitsemaan.
Hae apua uniongelmiin ja unettomuuteen
Uneen liittyviin haasteisiin on aina tärkeä suhtautua vakavasti. Jos unihäiriöt ovat jatkuneet kauan, eikä tilanteeseen ole löytynyt apua omia elintapoja muuttamalla, tulee unihäiriöihin ehdottomasti hakea apua ja syyt selvittää.
LÄHTEET:
Uniliitto. Unihäiriöt.
Partonen - Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00535
Potilaan lääkärilehti - Stressaantuneena uni ei rentouta: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/stressaantuneen-uni-ei-rentouta/
Huttunen, M. 2018. Unettomuus. Viitattu 21.8.2020.
